Pararatsastaja ja suomenpienhevonen. Tarinoita vammaisratsastuksesta, oppimisesta, kilpailuista ja eläinystävistä.

Älä tee niin kuin minä, vaan niin kuin minä sanon!

Hei! Se olin MINÄ! Tulin, näin ja voitin! T. Pikku Myy
Myy sai koko rahan edestä äiti-tytär-aikaa. Olimme Viitaniemessä ykköstason kisoissa. Kaisla ratsasti helppo Ceen ja minä Been. Kätevästi sain valmiiksi verrytellyn hevosenkin.

Olin alunperin ajatellut ottaa Papin matkaan, mutta toisaalta meillä ei ole kiire. Tuija on nyt ratsastanut Papilla kaksi kertaa ja ihan uskomatonta, miten se hevonen tajusi vartissa asiat, joista minä olen vihjaillut kuukausikaupalla... Se on se apujen selkeys ja ammattitaito. Meinasin purskahtaa itkuun , kun Tuija kehui Papia ja sanoi, että se on vähintäänkin yhtä kiva kuin Artturi! Muuten minulla loppuisivat hevosvaihtoehdot kesken.

"Valmensin" Kaislaa kisoihin kovalla äänellä ja värikkäin sanankääntein... Keskihalkaisija oli lapsella kadonnut kartalta ja sitä etsittiin hurjasti. Varoitin Kaislaa, että kun kenttään jää jäljet muiden ratsastajien suorituksista keskihalkaisijasta se ei välttämättä ole oikea kohta. Muut ovat saattaneet olla pois linjalta. Ja näin se oli Kaislan mennessä radalle! Tyttö valitsi olla oman tiensä kulkija ja loistavasti meni! 64,286% ja sillä sai ykköspalkinnon. Meinasin kyllä tikahtua ylpeyteen!
Vain suomenhevosia kunniakierroksella 💓
Hmm. Tuli äidin vuoro. Itse asiassa Myy kulki hyvällä tuntumalla oikein päin ja rata oli tasainen. Kisakentän pohja oli kamalan pehmeä. Myy-parka upposi sinne meikämandoliini kyydissä suhteellisen haastavasti. En uskaltanut pyytää siltä yhtään lisää energiaa, koska pelkäsin oikeasti sen jänteiden puolesta. Yksi laukannostokin viivästyi, koska Myy sanoi, että äiti en voi! Minä pyysin anteeksi, että on pakko. Yhden oman virheeni myönnän. Seurasin toisten jälkiä keskihalkaisijalle ja olin pois linjalta... En ymmärrä omia ohjeitani. Omiin prosentteihini 61,4% olen ihan tyytyväinen, tuolla pohjalla vielä vahingoittumattomana! Alapisteissä tuo rämpiminen näkyi eniten. Pienen suomenhevosen on todella vaikea liikkua tuollaisella kentällä aikuinen kyydissään. Verryttelyn pohja oli ihan hyvä. Se olisi ollut mielestäni parempi vaihtoehto radaksi, mutta loppu hyvin kaikki hyvin.
Siis voi kehveli poni uppoaa ja nukahtaa ihan just...
Kisamiljöö oli miellyttävä, järjestelyt sujuivat hyvin ja ihmiset olivat mukavia. Erittäin onnistunut kaunis syyspäivä. Ja lapsen onni on äidille se maailman paras juttu 💖💖💖

Kommentit

Suositut tekstit