Miten ratsastaja viettää sairaslomaa, joka johtuu putoamisesta? No ratsastamalla tietenkin! Rehellisesti sanottuna niin kauan, kun ratsastus ei satu se on mielestäni ihan sopivaa. Kaikki askellajit on menty, mutta olosuhteiden houkuttelemana olemme paljon kahlanneet lumisilla pelloilla. Nyt sitä tehdään traktorin urissa pellolla olosuhteiden pakosta. Toivottavasti tämä maaliskuuksi muuttunut helmikuu tuo ensi kuussa jo huhtikuun. Myyllä on hankalampi treenata laukkaa, kun ei voi kuin kävellä.
 |
| Myyryläinen |
Putoaminen kiellettiin, mutta eihän pientä valumista lasketa? Myy oli tosi hieno ja tasainen ja erehdyin nautiskelemaan ja tunnelmoimaan hyvästä flowsta. Tuuli ei käynyt, koira makasi kerällä näkyvällä paikalla, vuohet eivät olleet maisemissa, mutta jokin näkymätön kevätpeikko säikäytti pienen Myyn ja se hyppäsi altani pois. Täysin valmistautumattomana valahdin hangelle, onneksi vastakkaiselle puolelle kuin edellisellä kerralla. Mätkähtäessäni maahan Myy seisoi jo hämmästyneenä paikallaan ihmetellen miten tuo ratsastaja voikin olla noin toivoton. Traagisinta oli, kun niskaani meni lunta.
En valita olosuhteista (vielä). Lumessa kahlailu ja maastoilu on ollut pitkästä aikaa todella terapeuttista. Papi ja Artturikin ovat maan mainioita maastureita. Artturi lönköttelee perässä maisemista nautiskellen vaikka 100m jäljessä, eikä sillä ole minkäänlaista kiirettä toisen hevosen perään. Olemme pysähdelleet maistelemaan metsän herkkuja ja fiilistelemään yhdessäoloa. Kristiinakin on ehtinyt kanssamme metsäilemään, ihanaa!
 |
| Myyppis |
Tallissa ilmapiiri on muuttunut positiiviseen suuntaan. Hevosten kesken vallitsee harmonia ja kaikki tulevat mielellään käytävälle nautiskelemaan puuhailusta, hoitamisesta ja ratsastuksestakin. Asiaa analysoituani löysin muutaman asiaan vaikuttaneen seikan. Ensinnäkin muutos alkoi hierontojen alkaessa. Mieli on hyvä, kun kropassakin on hyvä olla. Näinhän se menee ihmiselläkin. Hevoset ovat rauhoittaneet myös omaa toimintaani. Saatan puuhailla kolme varttiakin ennen ratsastusta hevosen kanssa ja ainakin puoli tuntia jälkeen. Rapsutellaan, hieroskellaan, venytellään ja selvitellään jouhia. Jälkihoitona selkää haudotaan Back on Trackillä ja Myyn jalkoja kylmetetään. Kiireettömyys on siirtynyt jopa omaan vilkkaaseen persoonaani. Harvoin minulla on oikeasti niin kiire, etten ehtisi pysähtymään ja olemaan hevosen kanssa. Tämä on kai sitä mindfullnesia, olla hetkessä eläimen kanssa ja nuuskia ja tuntea yhdessäolon ihanuus.
Luin juuri -en muista mistä- ratsastajien toiveita. Moni ilmaisi halunsa saada aikaa hoitaa hevosta kunnolla ja olla sen kanssa muutenkin kuin urheilemassa. Surullista, että ratsastusharrastuksessa ei enää ole itsestäänselvyys, että saat harjailla hevosta ja tutustua siihen syvemmin. Minulle hoitaminen on ollut lapsesta saakka itsestäänselvyys. Sen merkityksen vain unohtaa helposti kaikessa jokapäiväisessä touhuamisessa. Onneksi löysin ne fiilikset uudelleen. Hevosten kanssa vuorovaikutus on taas uudella tasolla ja kuinka paljon hyvää oloa ja endorfiineja tästä saakaan! Suosittelen! Jos kiire yrittää hiipiä mieleen vertaan tunnetta autolla ajoon. Kiireessä lujaa ajaminen ei oikeastaan vaikuta paljon perilläoloaikaan. Sama hevosen kanssa, pienen pysähtymisen siihen hetkeen ei tarvitse kestää minuuttitolkulla, jos siihen ei ole oikeasti aikaa. Se rauhoittaa hevosta ja omaa itseä.
Eilen ystävänpäivänä tuli mietiskeltyä ystävyyttä. Henkilökohtaisesti koen eläinystäväni vakaiksi kuin kallio. Niiden kanssa on huomattavasti helpompaa, kuin ihmisten seurassa. Olen aina ollut hyvinkin sosiaalinen ja seurallinen olento. Sairauteni saa nykyään minut helposti väsymään ihmisten kanssa olemiseen. Vaikka se on mielekästä, se uuvuttaa. Eläinten kanssa tätä ei tapahdu. Minulla on pari todella läheistä ystävää, joiden kanssa en väsy ja joihin luotan vakaasti. Kyseiset mussukat tunnistavat varmasti itsensä ;) Mikä tekee heistä erityisiä? He ovat läheisesti eläinten kanssa (erityisesti hevosten) tekemisissä päivittäin. Heidän kanssaan oleminen ja kommunikoiminen muistuttanee olemista eläinystävien kanssa. Siis beibet, olette eläimiä!!! <3 <3
 |
| Suomenhevosten ranking-pisteitä |
Meinasin tikahtua, kun luin eilen Suoralla-lehteä. Siellä oli suomenhevosten ranking-pisteitä lajeittain. Katsokaapas kuka siellä pönöttää! Ennen kuin liikaa ylpistyn muistakaa, että pararatsastuksesta ranking-pisteistä saa alkaen kakkostasolta ja ne määräytyvät prosenttien mukaan. Toinen huomion arvoinen seikka on, että parapuolella ei kisaa kovinkaan monta suomenhevosta :D Mutta nämä tulokset ovat loukkaantumisen keskeyttäneeltä kaudelta, joten pitäkää varanne! Myy tulloo ja helemat paukkuu!
 |
| Usva-rakas |
Usvalta vielä terveiset loppuun. Käytävällä kiinni olo ja harjailu sujuu jo hienosti. Kaikki on ollut helppoa. Ja tosiaan, ihmisen kanssa voi olla ihan mukavaakin puuhastella!
Kommentit
Lähetä kommentti